Tietomaan toiminnallinen uutuusnäyttely Masiina vie kävijät jännittävälle matkalle kuvitteelliseen menneisyyteen. Teollinen kehitys eteni harppauksin 1800-luvun puolivälin jälkeen, ja Oulukin oli täynnä keksijöitä ja innovaattoreita. Tiedekeskuksen remontin alta on yllättäen paljastunut 1860-luvulla perustettu Masiina-niminen höyryrobottitehdas, jonka luoja oli nerokas keksijä ja masinisti Alfred Didrik Härvelin.
Näyttelyn tunnuksessa on kuvattuna ainoa säilynyt höyryrobotti hammasrattaiden ja utuisen höyryn keskellä työkalu kädessään. Härvelin kutsui luomuksiaan Työtyreiksi, sillä niiden tarkoitus oli suorittaa erilaisia työtehtäviä tehtaassa ja korvata näin ihmisvoima etenkin vaarallisissa työoloissa.
On esitetty monia arvioita siitä, mikä sysäsi A. D. Härvelinin kehittämään höyryrobottejaan. Vahvimpana teoriana esiin on noussut hänen vaimonsa, rouva Giovanna Härvelin. Hän oli koulutukseltaan kelloseppä, mikä oli tuona aikana poikkeuksellista. Hän oli puuhastellut hammasrattaiden ja jousien parissa pikkutytöstä asti.
Vuonna 1738 ranskalainen keksijä Jacgues de Vaucanson oli rakentanut koneellisen ihmishahmon, joka soitti huilua. Vuosisadan mahtavin luomus oli kuitenkin sveitsiläisen kellontekijä Pierre Jaquet-Drozn Kirjoittaja vuodelta 1774. Tuo monimutkainen automaton, kuten niitä kutsuttiin, sisälsi lähes 6000 osaa. Kaikki osat mahtuivat lapsihahmon sisään, ja siellä vallitsi homeostaasi, eli toiminnot olivat tasapainossa toisiinsa nähden. Automaton kirjoitti sulkakynällä paperille sanoja, ja kirjaimia voitiin vaihtaa mekanismissa olevan kirjainkiekon avulla. Kyseessä oli siis ohjelmoitavan tietokoneen kaukainen edeltäjä.
Kelloseppänä Giovanna-rouva oli varmaan kuullut Jaquet-Drozn automatonista, ja ehkä siitä innostuneena hän suunnitteli ja rakensi lapsilleen pienen ihmishahmoisen lelun. Sillä oli neliskulmainen pää ja se liikkui, kun sen sisällä oleva jousi viritettiin.
Epäillään, että juuri tästä pienestä mutta taidokkaasta lelusta A. D. Härvelin sai idean ihmiskokoisen koneen rakentamiseen. Käyttövoimaksi tälle laitteelle, mitä nykyään kutsumme robotiksi, hän valjasti siis itselleen tutun höyryvoiman.
Kun masinisti Härvelin luonnosteli Työtyriään työpöytänsä ääressä, hän tuli luoneeksi samalla höyryrobottitehtaan tunnuksen. Sen mekaaninen robottihahmo muistuttaa pitkälle Giovanna-rouvan alkuperäistä luomusta ja nyt se on siis myös Masiina-näyttelyn tunnus.
Masiina avataan Tietomaassa 9.10.2026. Näyttelyssä on yli 20 toiminnallista kohdetta, joissa voi testata omia taitojaan erilasissa tehtävissä. Käy myös päivittyvällä näyttelysivulla.
Masiinan tunnuksen on suunnitellut OiOi:n visuaalinen suunnittelija Jonna Uhrman. Hänen Pekka Halosen museossa Halosenniemessä ottamastaan kuvasta on Härvelinin työpöydän loihtinut Oulun museo- ja tiedekeskuksen visualisti Juri Koivusilta. Osa pöydällä näkyvistä esineistä on kuvattu Oulun museon kokoelmista.
Kaikki A.D.Härveliniin liittyvä on Masiina-näyttelyn kuviteltua tarinakehystä. 1700-luvun automatoneihin liittyvät tiedot ovat sen sijaan täyttä totta.